Kuukausi jouluun

Jouluaattoon on tänään tasan kuukausi aikaan.  Viime viikonloppuna ostamani hyasintit, joiden piti avautua vasta jouluviikolla olivat jo kolmen päivän jälkeen täydessä kukassa. Trooppinen puutalo ilmasto taisi pistää kukkimiseen siis ennätysvauhdin. Ruokailuhuoneessa leijuu nyt siis jo vahva jouluinen hyasintin tuoksu. Mielestäni tässä vaiheessa kuuta joulu voi näkyä jo muissakin huoneissa ja virittelin joulutunnelman myös olohuoneen sohvanurkkaukseen.

Viime vuonna yrittäessäni ripustaa valosarjaa kulmaikkunoihin huomasin valojen olevan rikki, enkä saanut ostettua uusia valoja rikki menneen tilalle. Tänä vuonna otin vahingon takaisin ja pääsin asettelemaan kylmän vaaleaa valoa hehkuvan valosarjan tiikkisten verholautojen kätköihin.

Muuten sohvanurkkauksessa on sama jouluilme kuin edellisinäkin vuosina. Kaivelin

Muumi-aiheiset tyynynpäälliset vintin uumenista ja totesin taas tänäkin vuonna niiden värimaailman sopivan meille kuin nakutettu. Uutuutena sohvanurkkauksessa ovat ikkunalaudat, jotka Siippa oli yhtenä iltana asentanut koulussa ollessani. Suhtaudun näihin lautoihin hieman ristiriitaisesti. Ikkunalaudat mahdollistavat kukkaruukkujen tuonnin ikkunan eteen, mutta toisaalta en ole lainkaan tyytyväinen Lokki-verhojen laskeutumiseen kukkalautojen ansiosta. Jatkuvasti kukkiva ja samalla myös kasvava pilkkubegonia pääsi nyt kuitenkin ikkunalle siksi aikaa kun pohdin mitä lautojen kanssa voisi tehdä. Ottaisiko ne kokonaan pois vai lyhentäisi ne sellaiseen mittaan etteivät ne menisi verhojen taakse?

  

Löysin kivannäköisiä valkosia paperikoristeita, jotka kiinnitin pullossa pitkään olleeseen puun oksaan. Olisipa kyllä kiva, kun joulukoristeet menisivät enemmän tällaiseen suuntaan, kuin niihin ihan jäätävän kauheisiin muovisiin kuusenkoristeisiin mitä kaupat ovat nyt pullollaan. 

Viikon päästä päästään avamaan ensimmäinen luukku joulukalentereista. Kalenteripussit ovat jo hommattu ja sisältökin taitaa olla jo kokonaan kasassa, joten pääsen yllättämään Pehkon ja Pikkuveljen joku aamu iloisesti itse tehdyllä joulukalenterilla.

Ripaus jouluilmettä

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: MIIKO DESIGN OY

Valosarja kaapin päällä ja joulutähti ikkunassa - meidän ruokailuhuoneeessa on jo aika jouluista.  Marraskuu on sen verran pimeä ja tylsän harmaa kuukausi, että annoin itselleni taas luvan startata jouluisemman sisustuksen kanssa jo näin kuun puolessa välissä. Aamuisin kun tassuttelen pilkkopimeässä alakertaan luovat ruokaluhuoneen valosarja ja joulutähti ihanan jouluista ja taianomaista tunnelmaa alakerren puolelle. Vaikka olenkin jouluihminen, niin siitä huolimatta olen heti joulun jälkeen olen aina valmis kiikuttamaan kaikki joulujutut säilytykseen vintin puolelle. Siinä mielessä on siis ihan ok olla näiden asioiden kanssa liikkeekkä jo marraskuussa.
Kuulin läheisen kukkakaupan myyvän viherkasveja joulukukkien tieltä -70% hintaan. Pakkohan minun oli mennä kuikuilemaan tarjontaa, mutta kuitenkaan kotiuttanut meille niistä yhtäkään. Sen sijaan ostin muutaman eukalyptuksen oksan, pienen sypressin, sekä muutaman nupullaan olevan valkoisen hyasintin. Hyasintin tuoksu jos joku tuo mielestäni joulufiilistä kotiin. Näiden ostamieni hyasinttien pitäisi kuulema puhjeta kukkaan parin viikon päästä, eli heti joulukuun alussa.

Meidän ruokapöydän uusi vakiovaruste on Miiko:n kaunis teräksestä ja nahasta valmistettu *servettikoppa. Tämä lautasliinateline on Suomessa valmistettu ja sopii hyvin niin arki- kuin juhlakattauksiin. Servettien väriä vaihtamalla se mukautuu kivasti mihin tahansa kattaukseen. Lautasliinatelineen remmin ollessa irroitettava, voi koppaa käyttää myös tarjoilualustana. Tällaiset kauniit ja hyödylliset käyttöesineet arjessa ovat ehdottomia suosikkejani. Varsinkin lapsiperheiden ruokaillessa on todella kätevää, kun servetit ovat aina pöydässä käden ulottuvilla.

Seuraavaksi ajattelin ripustustaa olohuoneen kulmaikkunaan valosarjan, sekä kieputtaa myös yläkerran portaikkon kaiteeseen yhden. Tällä hetkellä tuntuu ettei mikään määrä valoa riitä tätä harmautta taittamaan. Joko sinä olet laittanut joulua kotiisi?


*Servettikoppa saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

Joulutervehdykset taikataikinalla

Yllätin itseni tänä vuonna perusteellisesti, sillä ylpeänä voin ilmoittaa tämän vuoden joulutervehdysten olevan jo valmiita!  Kuulun siihen ihmisryhmään joka askartelee joka vuosi joulukortit stressissä ihan viime tingassa ja kultainen joulumieli on siinä mielentilassa hyvin hyvin kaukainen asia. Vaan näin ei käynytkään tänä vuonna. "Kortit" nimittäin ovat valmiita, eikä aikaa, vaivaa tai rahaa uponut niihin juuri yhtään! Näihin taikataikinalla tehtyihin joulujuttuihin olen törmännyt aikaisempinakin vuosina lehtien sivuilla sekä internetissä ja ollut kyllä kiinostunut kokeilemaan sitä itsekkin, mutta kiinnostuksen asteelle asia on kumminkin tätä ennen jäänyt. Tänä vuonna käärin kuitenkin hihat ylös ja kokeilin taikinan valmistamista.

Taikataikinaan tarvitset:

3 dl perunajauhoja (perunajauhoilla taikinasta tulee tarpeeksi tasaista ja valkoista)

1,5 dl suolaa

1,5 dl vettä

1 rkl ruokaöljyä
Piparkakkumuotteja
Kaulimen

Ensin sekoitetaan keskenään perunajauho ja suola. Seuraavaksi lisätään vesi vähitellen joukkoon sekoittaen. Lopuksi lisätään vielä ruokaöljy ja taikina on itsessään valmis. Vaivasin vielä taikinaa käsillä niin pitkään, että se oli massamaista ja helppo käsitellä. 

Tällä ohjeella taikataikinasta valmistuu noin pellillisen verran paistettavaa. Paistoin tekemiäni kuvioita uunissa sadassa asteessa n. tunnin verran, jonka jälkeen käänsin ne ja paistoin vielä toisen tunnin. Tämän jälkeen otin uunista lämmöt pois ja jätin tuotokset uuniin kuivumaan uuniluukun ollessa hieman raollaan. Entistä ekologisemman ohjeesta saa kuivattamalla painetut kuviot kokonaan huoneenlämmössä. Sitä en kuitenkaan osaa sanoa kuinka monta päivää tämä kuivatustyyli mahtaa viedä ennen kuin kuvioit ovat täysin kovettuneet.

Kivoja kuvioita taikinan pintaan saa pyörittelemällä siihen kohokuvioisia lasiesineitä. Kokeilin taikinaan erilaisia vanhoja juomalaseja, mutta silmää eniten miellyttävä kuviointi syntyi Oiva Toikan Kastehelmi-kipolla jonka sivuilla ja pohjalla päädyin tekemään kuvioita taikinaan.  Lopputuloksen kannalta kannattaa työjärjestys tehdä niin, että pyörittelee taikinaan ensin kuviot ja painaa piparkakkumuotit kuvioituun taikinaan. Näin painetut kuviot pysyvät paremmin muodoissaan. Reiät naruja varten kannattaa tehdä tarpeeksi suuriksi, sillä huomasin niiden supistuvan ja menevän jopa kokonaan umpeen uunin lämmössä. Onneksi taikina oli tässä vaiheessa vielä sen verran pehmeää, että sain kairattua niihin uudet reiät. Samoin pyörittelemäni kuviot haalenivat lämmön seurauksena, joten suosittelen pyörittelemään kuviot taikinaan tarpeeksi syvään.

Valmiit kuviot näyttävät vähän pieniltä keramiikka teoksilta ja kuvioden ansiosta ne kaikki näyttävät  myös vähän erilaisilta. Askartelutarvikkeistani löysin erilaisia pakettikortteja ja naruja. Leivonta-aineksetkin löytyivät keittiön ruokakaapista perunajauhoja (0,80 €) lukuunottamatta, joten halvalla selvisin näissä joulutervehdyksissä. Aijon laittaa postipakettien mukana tuomaa kuplamuovia tervehdysten ympärille, jotta ne säilyvät postin mukana kirjekuorissa ehjinä vastaanottajille. Osa kuvioista jää myös meille kotiin hoitamaan joulukoristeiden virkaa. Taikatakinalla askartelu on myös kivaa puuhaa kaikenikäisten lasten kanssa ainesosien ollessa syötäviä ruoka-aineksia, eli vaaratonta vaikka taikinaa eksyisikin pieneen suuhun. Taikinan tosiaan koostuessa vain  ruoka-aineista, sen lopullinen hävityskin tapahtuu ekologisesti biojätteeseen. Annan erittäin vahvan suosituksen taikataikinalle askartelumateriaalina!