Kuvaus

Sisustus / Kierrätys / Remppailu / DIY / Koti

lauantai 30. maaliskuuta 2019

Jalkapallo synttärit vol.2

Meidän Pikkuveli täytti tällä viikolla vuosia. Varsinainen syntymäpäivä osui torstaille, mutta juhlistimme tätä tärkeää tapahtumaa pariinkin otteeseen eilen lauantaina. Aivan käsittämätön ajatus, että meidän pieni Pikkuveljemme on jo nelivuotias!! Osin hän on jo niin isopoika - ja tavallaan taas kuitenkin niin kamalan pieni vielä. Isomman pojan elkeitä löytyi jo ainakin siltä osin, että ensimmäiset kaverisynttärit tulivat nyt ajankohtaiseksi. Kutsuittuina olivat kolme hänen parasta päiväkotikaveriaan. Hauskaksi asian tekee sen, että ihan samalla kokoonpanolla vietettiin synttäreitä myös edellisenä päivänä. Pikkuveli ja yksi kutsutuista kavereista ovat nimittäin syntyneet samana päivänä ja ihan samassa synnytyssairaalassa. Siellä ollaan siis saatettu Pikkuveljen kaverin äidin kanssa pötkötellä vauvoinemme hyvällä tuurilla jopa ihan vierekkäisissä huoneissa!

Pehkon viime kesäiset jalkapallo synttärit tekivät Pikkuveljeen sen verran kovan vaikutuksen, että myös hän myös halusi pitää synttärit samalla teemalla. Yritin kyllä ehdotella muitakin synttäriteemoja, mutta Pikkuveli pysyi päätöksessään. Niinpä meillä vietettiin jalkapallosynttäreitä toistamiseen. Tämä tietenkin oli kyllä ihan käytännöllistä, sillä osa rekvisiittaa löytyi edellisten synttäreiden toimesta. Esimerkiksi kerran palaneet kakkukynttilät paloivat nyt toistamiseen ja säilöin ne uudelleen kaappiin odottamaan seuraavia synttäreitä.



Tarjolla oli lapsille uppoavia herkkuja, kuten poppareita, sipsejä, karkkia, keksejä sekä Siipan ja Pehkon alle tunnissa valmispohjaan vääntämä kakku. Täytyy kyllä nostaa molemmille hattua, sillä itse en ole koskaan leiponut täytekakkua, eikä minusta ollut kiireiltäni mitään apua näille ensikertalaisille kakuntekijöille. Sivusilmällä näin kuinka Pehko vatkasi tomerasti kermavaahtoa samaan aikaan kun Siippa valmisti Pätkiksistä ja Suffeleista muruseosta kakun päälle. Kakusta tuli kyllä varsin hieno ensikertalaisten tekeleeksi.





Juhlapöydän kattaukseen käytin meidän omia astioita. Lasiset ja kannelliset juomapullot pestävillä muovipilleillä ovat olleet mukana jo niin monissa juhlissa, että ovat maksaneet itsensä takaisin jo moneen otteeseen.  Valkoiset lautaset taas olivat Iittalan ja Arabian lautasia eri vuosikymmeniltä ja lusikatkin olivat ihan arkisia  - joko lahjaksi saatuja tai kirppareilta kannettuja pikkulusikoita.
Onneksi muoviset kertakäyttöastiat kielletään pian kokonaan ja pahviversioista taas tulee mielestäsi ihan turhaa roskaa, mikäli kaapeista löytyy tarpeeksi lautasia omasta takaa. Tai jos ei löydy, niin astioita voi aina myös lainata ystäviltä ja sukulaisilta, kuten tein molempien poikien nimiäisjuhliin.  Eripari astioita käyttämällä kattauksesta tulee aina niin paljon katetumpi, kiinnostavampi ja persoonallisemman näköinen lopputulos, kuin pahvisilla versioilla saisi aikaiseksi.

Kattaus oli siis ekologinen, mutta entäs sitten pöydän yläpuolella killuvat ilmapallot ja serpentiinit? Ne ovat juuri siltä miltä näyttävätkin - aivan turhaa sekajätettä. Tämä on juuri taas sitä valintojen edessä uiskentelua. Toki olisin hyvin voinut olla näitä turhia härpäkkeitä ostamattakin, mutta tuottivathan ne paljon iloa lapsille ja ostin kuitenkin tuotteita maltillisesti; yhden paketin serpentiiniä, josta käytetään vielä monissa juhlissa ja paketillisen ilmapalloja, joka sisälsi jalkapalloaiheisia ilmapalloja 8 kappaletta.
Ilmapalloja katon rajaan ripustelessani aloin miettimään voisikohan markkinoilta löytyä myös ekologisia ilmapalloja, sillä ovathan nämä kumia ja lateksia sisältävät kertakäyttöiset pallot aikamoista jätettä. Googletellessani asiaa huomasin ilokseni sellaisia löytyvän. Biohajoavia luomuilmapalloja myy ainakin ekokiva ja 100% luonnonkumisia ilmapalloja löytyy taas ilmapallokauppa.fi valikoimista. Siinäpä siis piakoin ajankohtaista ja ekologista vappuvinkki teille ja itsellenikin.


sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Muutama kirppislöytö

Kirppisrintamalla on nyt alkuvuodesta ollut todella hiljaista. Olen tainnut enemmänkin myydä meiltä tavaraa kuin kantanut kierrätyslöytöjä kotiinpäin. Toisaalta olen myös koko ajan vaativampi siitä mitä ostan ja mitään turhaa en kanna meille pölyä keräämään.
Viime viikolla päädyin kumminkin kotiuttamaan setin Arabian kahvikuppeja ja lautasia. Olivat sen verran edullisia ja kauniita, niin en voinut jättää ostamattakaan. Sattusiko joku teistä tunnistamaan mikä sarja mahtaakaan olla kyseessä?




Viikonlopun aikana saimme vihdoin kiinnitettyä seinävalaisimen ruokailuhuoneen seinälle. Ostin tuon kauniin kristallivalaisimen melkein vuosi sitten tallinnalaiselta kirpputorilta. Ensin meni vaikka kuinka kauan, että sain ostettua siihen uuden johdon ja että siippa sai sen vaihdettua valaisimeen. Toinen tovi vierähtikin sitten tosiaan siinä ennen kuin saimme valaisimen kiinnitettyä seinään, mutta siellä se nyt komeilee. Olen kaivannutkin tuollaista tunnelmavalaisinta tuohon tilaan. Lisäksi minulla taitaa olla joku fiksaatio muutenkin valaisimiin, sillä laskin niitä löytyvän pelkästään olohuoneen puolelta kuusi kappaletta.





Jostain syystä pelargonien talvehtiminen ei ole minulta aikaisemmin onnistunut. Siirrän ne syksyisin varmaan liian viime tingassa kellarin puolella, jolloin ne ovat ehtineet jo saada ulkona kylmää. Tänäkin keväänä homma näytti menetetyltä, mutta ilokseni kaksi pelargoniaa selvisi sittenkin. Pientä vihreää lehteä lähti pukkaamaan saman tien kun asetin pelargonit viikko sitten ikkunan ääreen. Mullat ja ruukut niille pitäisi saada vielä vaihdettua, mutta muuten tilanne näyttää niiden osalta oikein hyvältä. Nyt sitten vain odottelemaan yöpakkasten lähtöä ja kuistin kevätsiivouksen ajankohtaa, jotta pääsen siirtämään pelargonit elelemään kuistin ikkunalaudoille.




sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Multahommia + Lippuarvonta Kevätmessuille

Lauantaina koitti viimein mullanvaihtopäivä kasveilleni. Suurinosa viherkasveistani on ahtaissa ruukuissa viihtyviä, joten jukkapalmuille, anopinkielille, palmuvehkoille sekä peikonlehdille riitti tänä keväänä pelkkä pintamultienvaihto. Sen sijaan uudet tulokkaat kuten liuska-aralia, pilkkubegonia, kilpipiilea, raitamatti (sekä muutama muu joiden nimet olen autuaasti ehtinyt jo unohtamaan) tarvitsivat isommat ruukut alleen. Homma tuntui aluksi pieneltä, mutta sain uppoamaan urakkaan tovin jos toisenkin. Kokonaisuudessaan huolettavia kasveja oli melkoinen määrä, sillä laskeskelin tällä hetkellä meillä asustavan yli kolmekymmenä viherkasvia. Näiden lisäksi oli myös muutamia vesilasissa juurtuneita yksilöitä, joiden oli aika päästä multiin.




Lopuksi sumuttelin kasvien lehdet vielä perusteellisesti. Puhtaat lehdet päällä ja uudet mullat alla - kylläpä kasvien nyt kelpaa ottaa uusi kasvukausi vastaan ja kukoistaa uusilla upeilla kasvualustoilla.
   Kumiviikunapuun varsi oli venähtäny pitkäksi, mutta lehtiä siltä löytyi vain varren päästä. Leikkasin tämän latvaosan juurtumaan  maljakkoon ja toivon saavani siitä uuden tuuhean yksilön. Viikuna oli kuitenkin ilmeisesti haaroittunut alaosasta ja pätkäsin tätä sen lehdetöntä vartta hyvän pätkän pois. Nyt sitten jännityksellä odotan meninkö tappamaan koko kasvin, vai innostuisiko kasvi tekemään uudet lehdet lyhyempään varteensa.





Touhutessani mullan parissa alkoivat ajatukset väkisin karkaamaan kohti tulevaa kesää ja puutarhan laittoon. Tänä vuonna aijon toteuttaa pihassamme lavaviljelyä ja muutenkin panostaa erilaisiin istutuksiin sekä pihan viihtyvyyteen. Kaipailenkin pihajuttuja varten ideoita, sekä käytännön vinkkejä. Viime vuoden Kevätmessut olivat kiva ja inspiroiva kokemus ja postasinkin silloin niistä täällä.

Tänä vuonna Kevätmessut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 4.-7. huhtikuuta. Mikäli sinuakin kiinnostaisi inspiroitua ja saada kivoja ideoita kotiin, puutarhaan ja mökkeilyyn niin minulla on ilo kertoa, että pääsen Messukeskuksen mahdollistamana arpomaan yhdelle onnekkaalle osallistujalle  kaksi kappaletta pääsylippuja Kevätmessuille. Arvontaan pääset mukaan kommentoimalla mukana oloasi tämän postauksen alle (muistathan lisätä kommenttiisi myös meiliosoitteesi!). Arvontaan pääsee osallistumaan myös instagramissa tililläni @miimiinkotiblog. Arvonta-aikaa on torstaille 21.3.2019 klo 20.00 saakka.

Onnea arvontaan!

sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Säilytysratkaisuja rintamamiestalossa

Olen välillä pyydellyt teiltä postausaiheita blogiini ja yksi esiin tullut aihe on koskenut tavaroiden säilytysratkaisuja vanhassa talossa. Useinkaan kun sitä säilytystilaa ei ole mitenkään ruhtinaalisesti suunniteltu talon piirustuksia tehdessä. Toki on heti aluksi mainittava, että jokainen talo on yksilönsä ja esimerkiksi meidän talosta löytyy kaksi ullakkoa ja komeroitakin on rakennettu sekä ylä- että alakertaan, joten me emme ole ihan totaalisen pulassa tavaroiden säilyttämisen kanssa. Säilytyspulmia ratkoessa  minulla on kuitenkin ollut käytössä kaikessa lyhykäisyydesään oikeastaan kaksi hyvää ohjenuoraa - karsiminen ja kekseliäisyys.

Kapea ja ahdas eteinen neljälle ihmiselle, joista kaksi on alle kouluikäistä on melkoinen arjenhaaste kelle tahansa perheelle varsinkin talvisin. Tilaa tarvitaan niin kura - ja villavaatteille, paksuille toppapuvuille jne. Ja nämä kaikki edellä mainitut kuteet olivat siis vielä pelkkiä lastenvaatteita. Näiden säilytyksen olen ratkaissut niin, etten edes yritä säilyttää kaikkia vaatteita saman aikaisesti eteisen naulakossa. Osa vaatteista on säilytyksessä työhuoneen kaapeissa, josta ne otetaan esiin tarpeen vaatiessa. Kausivaatteet ja kaikenlaiset harvemmin käytettävät varavaatteet säilytetään taas suosiolla kokonaan ullakon puolella. Kengissä sama juttu, ei mitään ylimääräisiä esillä, vaan kenkähyllystä löytyy ainoastaan yhdet talvikengät ja kumisaappaat per lapsi. Tämä tekniikka on siipalle ja minullekkin helppoa, sillä käytän talven aikana vain paria takkia emmekä omista järin montaa kenkäparia joten talven käyttökengät mahtuvat kaikki hyvin kenkätelineeseen. Kesällä taas osa kengistä säilyy kätevästi kuistin puolella olevassa kenkähyllyssä.



Lelut olohuoneessa on varmasti monissa talouksissa melkoinen pulma. Onneksi kuitenkin on olemassa kaikenlaisia kivannäköisiä säilytyslaatikoita ja -koreja joissa leluja voi olohuoneessa säilyttää. Edellisessä kodissa säilytimme lelut koreissa, mutta ne pursuivat nopeasti yli äyräiden ja lelut olivat kuitenkin esillä, vaikka ne olivatkin siivottuina laatikoihin. Siksi halusinkin saada lelut kunnolla piiloon ja niillä onkin ihan oma huonekalu olohuoneessamme. Lelut säilytetään olohuoneessa Ikean hyllyssä, jonne lelut on helppo siivota pois kokonaan näkyvistä. Olen kyllä suunnitellut tähän sellaista pyöreäkulmaista vanhaa lipastoa, mutta siihen saakka kunnes sellainen tulee vastaan niin tämä nykyinen ratkaisu saa ajaa siihen saakka asiansa.
Lastenhuoneen puolelle olen tekemässä kesän aikana uudistuksia juurikin noita säilytysratkaisuja koskien. Siinä onkin melkoinen pähkinä ratkaistavaksi yhdistellä tulevan koululaisen ja leikki-ikäisen pienikokoinen huone molempia palvelevaksi ja mahdollisimman toimivaksi tilaksi. Ajatus siihen on jo kytemässä, katsotaan kuinka se tulee sitten käytännössä toimimaan.




Kuten monissa rintamamiestaloissa on meidänkin keittö tosi pieni, kapea ja vähän ahdaskin. Pienenkin keittiön kanssa on kumminkin oppinut elämään erinäisten järjestelyjen kautta. Edellisellä omistajalla oli ruokapöytä mahdutettuna keittiönpuolelle, mutta itse emme edes yrittäneet moista ratkaisua. Teimmekin keittiön viereisestä makuuhuoneesta ruokailutilan ja vanhasta vaatekaapista tuli samalla astiakaappi. Siippa nakutteli kaappiin hyllyt ja voilà - meillä oli käytössä oikein tilava astiakaappi, josta onkin kätevää kattaa ruokapöytä isommallekkin seurueelle.



sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Loistava laskiaisruoka

Kauniin aurinkoista laskiaissunnuntaita! Mikäli herneet ovat jääneet yön yli liottamatta ja purkkihernari tuntuu liian arkipäiväiselle ja tylsälle vaihtoehdolle, niin tämän päivän ruuaksi sopii erinomaisesti kauniin vihreä Creme Ninon eli ranskalainen hernesosekeitto. Tämä soppa on nopea ja helppo valmistaa, se maistuu herkulliselle, eikä sen raaka-aineineet maksa juuri mitään. Tästä sopasta löytyy paljon erilaisia variaatioita, mutta itse toteutin sen vegaanisena versiona.

Ainekset:

2 perunaa
2 sipulia
1 valkosipulinkynsi
7 dl vettä
1 kasvisfondi
3 pussia (=600 g) pakasteherneitä
1 dl kaurakermaa 
Lisäksi:
oliiviöljyä
suolaa
pippuria
herneenversoja
pieni pullo kuoharia


 Ensin kuorin ja pilkoin perunat, sipulit ja valkosipulin. Tämän jälkeen laitoin  ne kuulottumaan kattilaan, jonka pohjalla oli hieman oliiviöljyä. Lisäsin joukkoon veden ja fondin ja annoin kiehua kannen alla n.12 minuuttia. Sen jälkeen lisäsin vielä herneet kattilaan ja annoin kiehua vielä n.kolme minuuttia. Lopuksi soseutin sopan sauvasekoittimella. Kun soppa alkoi näyttää tasaiselle niin lisäsin joukkoon kaurakerman ja hieman suolaa ja pippuria myllystä, sekä soseutin sitä vielä hetken. Ja ta-daa ruoka on valmista!


Keiton voi myös paseerata siivilän läpi oikein samettisen ja tasaisen sopan aikaansaamiseksi, mutta mielestäni keitto on tarpeeksi tasaista näinkin ja halusin käyttää kaikki raaka-aineet mahdollisimman hyvin hyödyksi. Keiton voi vielä koristella tarjoilua varten kerman jämillä ja herneenversoilla yms.yrteillä. Aikuisten lautasille voi keiton joukkoon myös lisätä pienen määrän kuohuviiniä juuri ennen tarjoilua. Määrä on tosiaan pieni, sillä pienestä pullosta riittää vielä laseihinkin vähän täytettä.


Pitkiä pellavia, hienoja hamppuja!