Carita ihanan Char and the City -blogin takaa keksi meille hauskan aiheen maaliskuun haasteeseen, joka kuuluu näin "Sisustusblogeja selaillessa usein unohtuu se, että sisustusbloggaajan(kaan) kotona ei aina ole supersiistiä, vaan ihan tavallista elämää siellä vietetään. Koska blogit ovat nykyään niin viimeisen päälle viilattuja, tuodaan sekaan pientä arkirealiteettia. Sisustusblogiin valokuvaavan etu on siinä, että kauniin asetelman vierellä olevan kaaoksen voi rajata pois. Mutta minkälainen olisi behind the scenes -kuva, jossa mitään ei rajata pois?"
Suurin syyllinen kodin välillä melko kaaoottiseen meininkiin ovat Pehkon ja Pikkuveljen lelut. Niitä on ihan joka paikassa. Voin myöntää tässä nyt ihan avoimesti, että kuvia ottaessani siirtelen leluja joko suoraan lelukoreihin tai sitten vain työnnän niitä kameralta piiloon jonnekkin takavasemmalle. Nämä kuvat on otettu melko heti imuroinnin jälkeen. Sotkua kasaantuu siis välittömästi, eli ihan siistiä meillä ei oikestaan ole oikein milloinkaan. Paitsi silloin kun lapset ovat menneet nukkumaan ja joko minä tai siippa ollaan siivottu viimeisetkin lelut piiloon noihin Ikean mustiin säilytyskoreihin.
Sama lelukaaos näyttäytyy sitten heti taas aamulla lasten herätessä.
Toinen päivittäinen näkymä on tuo pyykkiteline. Muuttaessamme tähän taloon toivoin hartaasti saavani kodinhoitohuoneen, jossa tätä pyykkirumbaa voisi rauhassa pyöritellä suljettujen ovien takana, mutta tänne työhuoneen puolelle tämä pyykinkuivausteline kuitenkin päätyi. Pojat ovat vielä sen verran pieniä, että pyykinpesukone laulaa meillä lähes päivittäin. Näin ollen tämä ruma pyykkiteline on pystyssä tässä huoneessa oikeastaan aina.
Eteisessähän meillä ei todellisuudessa roiku (varsinkaan tähän vuodenaikaan) vain muutama toisiinsa sopiva vaatekappale, vaan naulakko pursuaa neljän ihmisen ulkoilutamineista, matto on asiaankuuluvasti rullalla ja toki niitä leluja on kantautunut myös tähän tilaan.