Joulukuun 1.

Joulukuun ensimmäinen päivä, eli ensimmäisen joulukalenteri luukun avauspäivä. Kyllä tätä päivää oltiin taas odotettukin! Pehko ja Pikkuveli ovat olleet molemmat aivan täpinöissään siistä saakka kun kalenteripussukat olohuoneen seinällä olevan jousipatjaan ilmestyivät. Toki heillä molemmilla on myös suklaakalenterit ja yhteinen kuvakalenteri, mutta molempien joka vuotinen kestosuosikki on silti tämä paperipusseihin väsäämäni omatekoinen joulukalenteri.

Tämä taitaa olla kolmas vuosi, kun kokoan joulukalenterin olohuoneen seinälle. Kalenterin sisältö ei ole mitenkään yllätyksellinen viime vuosiin verrattuna. Mielestäni itse tehdyn joulukalenterin ei tarvitse olla kallis tai muutenkaan ihmeellisen erikoinen. Sujauttelin paperipusseihin tuttuun tapaan pikkupoikiin vetoavia kierrätysleluja, joita ostin ystävän lapsilta. Muutaman aineettomankin yllätyksen sujautun lappujen muodossa tänäkin vuonna pusseihin. Lapuista löytyy koko perheen eväsretki olohuoneen lattialle, sekä mukavaa yhteistä puuhastelua muutamalle viikonlopulle, kuten uimahallireissu ja vierailu museossa.

Eilen tuli neljä vuotta täyteen taloon muuttamisesta. Tavarat ovat aika hyvin löytäneet paikkansa, mutta viimeksi eilen pyöräyttelin vähän olohuoneen järjestystä erilaiseksi. Lattiat pitäisi kyllä  maalata uusiksi. Vedin osan lattioista aika vauhdikkaasti valkoisella maalilla edellisenä iltana ennen muutopäivää. Lattiat ovat aika kovalla kulutuksellakin olleet Pehkon ja Pikkuveljen toimesta. Nyt ehkä ne pahimmat ja lattiaa kuluttavimmat leikit ovat vähän jo takanapäin, joten lattioiden uudelleen maalausta voisi jo ajatellakkin.

Tälle viikonlopulle sattui todella kauniit kelit. Aurinko on paistanut ja maassa oleva lumi on luonut muutenkin vähän valoisampaa ilmettä ympärilleen. Käytiin eilen tässä kerrassaan loistavassa säässä poikien kanssa kiertämässä Vuosaaren joulupolku ja metsä oli todella kaunis valkoisine puineen. Toivottavasti joulunakin olisi edes hitusen lunta maassa.

Leppoisaa adventtisunnuntaita!

Kuukausi jouluun

Jouluaattoon on tänään tasan kuukausi aikaan.  Viime viikonloppuna ostamani hyasintit, joiden piti avautua vasta jouluviikolla olivat jo kolmen päivän jälkeen täydessä kukassa. Trooppinen puutalo ilmasto taisi pistää kukkimiseen siis ennätysvauhdin. Ruokailuhuoneessa leijuu nyt siis jo vahva jouluinen hyasintin tuoksu. Mielestäni tässä vaiheessa kuuta joulu voi näkyä jo muissakin huoneissa ja virittelin joulutunnelman myös olohuoneen sohvanurkkaukseen.

Viime vuonna yrittäessäni ripustaa valosarjaa kulmaikkunoihin huomasin valojen olevan rikki, enkä saanut ostettua uusia valoja rikki menneen tilalle. Tänä vuonna otin vahingon takaisin ja pääsin asettelemaan kylmän vaaleaa valoa hehkuvan valosarjan tiikkisten verholautojen kätköihin.

Muuten sohvanurkkauksessa on sama jouluilme kuin edellisinäkin vuosina. Kaivelin

Muumi-aiheiset tyynynpäälliset vintin uumenista ja totesin taas tänäkin vuonna niiden värimaailman sopivan meille kuin nakutettu. Uutuutena sohvanurkkauksessa ovat ikkunalaudat, jotka Siippa oli yhtenä iltana asentanut koulussa ollessani. Suhtaudun näihin lautoihin hieman ristiriitaisesti. Ikkunalaudat mahdollistavat kukkaruukkujen tuonnin ikkunan eteen, mutta toisaalta en ole lainkaan tyytyväinen Lokki-verhojen laskeutumiseen kukkalautojen ansiosta. Jatkuvasti kukkiva ja samalla myös kasvava pilkkubegonia pääsi nyt kuitenkin ikkunalle siksi aikaa kun pohdin mitä lautojen kanssa voisi tehdä. Ottaisiko ne kokonaan pois vai lyhentäisi ne sellaiseen mittaan etteivät ne menisi verhojen taakse?

  

Löysin kivannäköisiä valkosia paperikoristeita, jotka kiinnitin pullossa pitkään olleeseen puun oksaan. Olisipa kyllä kiva, kun joulukoristeet menisivät enemmän tällaiseen suuntaan, kuin niihin ihan jäätävän kauheisiin muovisiin kuusenkoristeisiin mitä kaupat ovat nyt pullollaan. 

Viikon päästä päästään avamaan ensimmäinen luukku joulukalentereista. Kalenteripussit ovat jo hommattu ja sisältökin taitaa olla jo kokonaan kasassa, joten pääsen yllättämään Pehkon ja Pikkuveljen joku aamu iloisesti itse tehdyllä joulukalenterilla.

Ripaus jouluilmettä

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: MIIKO DESIGN OY

Valosarja kaapin päällä ja joulutähti ikkunassa - meidän ruokailuhuoneeessa on jo aika jouluista.  Marraskuu on sen verran pimeä ja tylsän harmaa kuukausi, että annoin itselleni taas luvan startata jouluisemman sisustuksen kanssa jo näin kuun puolessa välissä. Aamuisin kun tassuttelen pilkkopimeässä alakertaan luovat ruokaluhuoneen valosarja ja joulutähti ihanan jouluista ja taianomaista tunnelmaa alakerren puolelle. Vaikka olenkin jouluihminen, niin siitä huolimatta olen heti joulun jälkeen olen aina valmis kiikuttamaan kaikki joulujutut säilytykseen vintin puolelle. Siinä mielessä on siis ihan ok olla näiden asioiden kanssa liikkeekkä jo marraskuussa.
Kuulin läheisen kukkakaupan myyvän viherkasveja joulukukkien tieltä -70% hintaan. Pakkohan minun oli mennä kuikuilemaan tarjontaa, mutta kuitenkaan kotiuttanut meille niistä yhtäkään. Sen sijaan ostin muutaman eukalyptuksen oksan, pienen sypressin, sekä muutaman nupullaan olevan valkoisen hyasintin. Hyasintin tuoksu jos joku tuo mielestäni joulufiilistä kotiin. Näiden ostamieni hyasinttien pitäisi kuulema puhjeta kukkaan parin viikon päästä, eli heti joulukuun alussa.

Meidän ruokapöydän uusi vakiovaruste on Miiko:n kaunis teräksestä ja nahasta valmistettu *servettikoppa. Tämä lautasliinateline on Suomessa valmistettu ja sopii hyvin niin arki- kuin juhlakattauksiin. Servettien väriä vaihtamalla se mukautuu kivasti mihin tahansa kattaukseen. Lautasliinatelineen remmin ollessa irroitettava, voi koppaa käyttää myös tarjoilualustana. Tällaiset kauniit ja hyödylliset käyttöesineet arjessa ovat ehdottomia suosikkejani. Varsinkin lapsiperheiden ruokaillessa on todella kätevää, kun servetit ovat aina pöydässä käden ulottuvilla.

Seuraavaksi ajattelin ripustustaa olohuoneen kulmaikkunaan valosarjan, sekä kieputtaa myös yläkerran portaikkon kaiteeseen yhden. Tällä hetkellä tuntuu ettei mikään määrä valoa riitä tätä harmautta taittamaan. Joko sinä olet laittanut joulua kotiisi?


*Servettikoppa saatu bloginäkyvyyttä vastaan.