Kuvaus

Sisustus / Kierrätys / Remppailu / DIY / Koti

sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Kattaus uudellevuodelle

Joulusta oltiin hädin tuskin selvitty, kun pään sisällä alkoi viuhua uudenvuoden iltaan liittyviä suunnitelmia kattaukseen ja tarjottaviin liittyen. Taloon saadaankin kivasti vipinää, kun paikalle saapuu neljä aikuista, kaksi lasta ja kaksi koiraa - yhteensä meitä on siis tulee olemaan 10 ihmistä + koiruudet. Yleensä tällaiset juhlat järkätään meidän kaveriporukassa nyyttärituomisilla, eli kulut ja kokkaukset jaetaan kaikkien kesken jolloin juhlien järjestäminen ei ole niin iso rasite illanistujaisia järjestävälle pariskunnalle.





Iso osa illasta tullaan viettämään ruokailuhuoneen pöydän äärellä, joten sovittelin jo valmiiksi miltä ruokapöytä tulee seuraavana päivänä näyttämään. Pöytäliinaksi valitsin juhlavamman mustakultaisen Marimekon Festivo-pöytäliinan. Kuosi on Maija Isolan suunnitelema vuonna 1958 ja 60-vuotias kuosi ansaitseekin päästä pöytään tällaisena juhlailtana. Olen tainnut käyttää liinaa tässä talossa vain kerran, nimittäin viime uutenavuotena.  Kangas on siis harvemmin meillä käytetty, mutta ehkä siitä on muodostumassa jatkossakin pöytäliina jota käytetään vuoden vaihtuessa uudeksi. Ainakin väreiltään se sopii uuteenvuoteen ihan täydellisesti.



Katettupöytä näytti hieman vajaalle ja sovittelin erilaisia viherkasveja siihen leikkokukkien sijaan, muttei mikään näyttänyt oikein hyvälle. Sitten keksin hyödyntää kukkapenkkiämme, jossa on kesän jäljiltä kuivuneita heiniä. Onneksi olen vähän laiska puutarhuri, sillä heinäthän sopivat pöytään oikein mainiosti. Huomasin poltelleeni kruunukynttilöitä joulunaikaan sen verran ahkerasti, ettei löydy enää mistään, siksi tyhjät kynttilänjalat. Lisättävä  siis ehdottomasti  kauppalistaan.
   Ja entäs se menu sitten? Se koostuu hodareista sekä valmistamistani peruna- ja coleslawsalaateista. Jälkkäriksi saadaan mutakakkua ja tietenkin tarjolla on myös sipsejä ja karkkeja. Myöhäiseksi iltapalaksi olemme kaavailleet vielä juustotarjontinta lisukkeineen. Odotettavissa on siis herkullinen ja kaikinpuolin mukava ilta ja toivottelen yhtä iloista uuttavuotta myös teille kaikille!

keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Leppoisa tapaninpäivä kotisohvalla

Terkkuja kotisohvalta! Viettelen tapaninpäivää omassa ylhäisessä yksinäisyydessäni Siipan ja lasten vieraillessa mummolassa. Tästä on tullut vähän sellainen perinne, että joulunpäivät vietetään tiiviisti yhdessä ja tapaninpäivänä saan nauttia pari tuntia hiljaisesta ja joulusiivouksien jäljiltä vielä vähän aikaa siistissä kodista. Niinpä asettelin pari kirjaa pöydälle selailtavaksi, televisonkaukosäädin ja suklaat kädenulottuville, vedin villasukat jalkaan ja sitten vaan olin.





Sohvaillessani tutkailin myös tämän vuoden muutoksia mitä olohuoneessa on tapahtunut. Takaseinän uusiksi maalaaminen oli ehdottomasti hyvä juttu, samoin kuin olohuoneen nykyinen järjestys. Uusi sohva on kyllä ehdottomasti paras hankinta pitkään aikaan. Haaveilen vielä sen kaveriksi mielellään vintagehenkisestä, mustapäälysteisestä nojatuolista. Toivottavasti sellainen tulisi ensi vuonna jostain vastaan.





Jouluaatto ja joulupäivä menivät oikein mukavasti ja lasten onnelliset naamat lahjojen jako- ja avaustilanteesa piirtyivät sieluni silmiin vielä pitkäksi aikaa. Jouluruokia ja varsinkin suklaata olen tankannut nyt niin tasaiseen tahtiin, että tämän päivän jälkeen on pakko pitää väliä ennen uudenvuoden herkutteluja. Huomenna astuu arkikin vähäksi aikaa kuvioihin, sillä menen muutamaksi päiväksi töihin joten tiedossa on aamuherätyksiä taas jo kukonlaulun aikaan. Onneksi aamuherätyksiä on vain muutama ennen viikonloppua ja hei, sitten juhlitaankin jo uuttavuotta. Eli tässä voi taas alkaa miettimään kattausta ja tarjoiluja.

Tunnelmallista iltaa kaikille!

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Joulusauna

Siivoillessani eilen alimmankerroksen saunatiloja, tuli mieleeni laitella ripaus joulua myös sinne. Joulusaunahan toki kuuluu jouluperinteisiin muutenkin, joten samantien saunomisesta voisi tehdä vähän tunnelmallisemmankin hetken. Niinpä kannoin alas vähän kynttilöitä, lyhtyhjä ja havuja. Aika minimaalisesti kyllä, mutta tilaan tuli kuitenkin heti enemmän tunnelmaa.







Saunan puolelle vien vielä muutaman kuusenoksan tuomaan tuoksua puukiukaan löylyihin. Kynttilöitä en uskalla viedä sinne ollenkaan. Saunominen Pehkon ja pikkuveljen kanssa on usein kaikkea muuta kuin rauhallista, joten kynttilät olisivat siellä melkoinen turvallisuusriski.

Joulusiivoukset on nyt tehty ja Siippa on saanut tofu- ja seitankinkku kokkailut päätökseen. Muutama lahja odottaa vielä illemmalla paketointia, mutta muuten alkaa velvollisuudet olla hoidettuna ja voimme keskittyä lautapeleihin, suklaan syömiseen ja muutenkin joulufiilistelyyn.

Oikein tunnelmallista ja ihanaa joulua kaikille!




sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Kohtuullista joulua!

Upeaa Modernisti kodikas -blogia kirjoittava Kerttu heitti joulukuulle niin innoittavan ja ajankohtaisen haasteen, että siihen oli suorastaan pakko tarttua. Haaste kuuluu näin: "Millainen on kaunis ja kohtuullinen joulusi? Kerro ideoita siihen, kuinka teet (vaikka ihan pieniäkin) kestäviä valintoja tunnelmasta tinkimättä".
Mielestäni kauniin jouluntunnelman saa taiottua ilman suureen kaupalliseen kulutushysteriaan mukaan suinpäin säntäämistäkin. Jouluna monilla ihmisillä on tutuksi tulleita perinteitä, eikä niistä tietenkään haluta poiketa. Ekologisempia vaihtoehtojakin tunnelmalliseen joulunviettoon on onneksi tarjolla, eikä se edes vaadi kauheita muutoksia niihin jo totuttuihin asioihin.



Jouluruoka


Aatoksi moni haluaa päästä herkkuja notkuvan ruokapöydän ääreen, jossa on yleensä tarjolla runsaasti ja paljon perinteisiä jouluruokia. Minustakin on ihanaa istahtaa tällaisen pöydän ääreen, mutta olen sitä mieltä, että vähempikin riittäisi. Määrällisesti siis. Ruokaa ostetaan tyylillä "ettei vain lopu kesken" vaikka paljon enemmän pitäisi olla huolissaan siitä kuinka paljon sitä jouluruokaa joudutaan työntämään joulun jälkeen roskiin (toivottavasti edes biojätteen puolelle). Lisäksi sellaista ihan täydellistä perinneruoka kaavaa ei mielestäni välttämättä tarvitse noudattaa. Jos viettäisimme joulun vain meidän perheen kesken, en laittaisi tarjolle perinteisiä joululaatikoita, koska tiedän, että olen perheessämme ainoa, joka niistä tykkää. Laatikoiden sijaan tarjoaisin paahdettuja uunikasviksia. Ihan samoja raaka-aineita siis, mutta tarjoilisin ne sellaisessa muodossa, joka maistuu paremmin kaikille ja vähentää näin hävikin määrää. Monipuolinen joulupöytä on ehkä parasta mitä tiedän, mutta kannustan ostamaan yhtä sorttia aina maltillisesti. Ja tietenkin suosimaan luomua ja vegevaihtoehtoja niin paljon kuin mahdollista.


Joululahjat


Olemme jo vuosia sitten päättäneet ettei joululahjoja tarvitse aikuisten kesken toisilleen ostaa. Yhdessä olo ja joulusta nauttiminen on minusta se paras lahja, eikä silloin tarvitse kiertää stresseissä kauppoja ja yrittää keksiä väkisin jotain annettavaa. Eri asia tietenkin jos löytää tai valmistaa itse jonkun sellaisen lahjan, josta tietää lahjansaajan varmasti ilahtuvan. Lapsien osalta juttu onkin vähän erilainen. Inhoan yli kaiken muovileluja, mutta samaan hengenvetoon myös totean, että olisin ollut  lapsena kyllä todella pettynyt, jos barbin sijaan paketista olisikin kuoroitunut vaikkapa käpylehmä. Pehkon ja Pikkuveljen lahjojen kanssa olin ajoissa liikkeellä ja onnistuin saamaan molempien suurimpia joululahjatoiveita ihan uuden veroisina (kuten Ryhmä Haun vahtitornin ja jääkiekkopöytäpelin) facebookin kierrätysryhmistä. Kierrätettyjä leluja ostaessani säästin luonnonvaroja ja vielä sievoisen summan rahaakin. Leluja meillä on jo yllin kyllin ja olenkin toivonut aineettomia elämyslahjoja poikien joululahjatoiveita kyseltäessä.
Päätin tänä jouluna välttää joulupapereita ja käyttää paketointiin kartongin- ja paperinkierrätykseen kelpaavia materiaaleja. Uudelleen käyttämäni ruskea pakkauspaperi esimerkiksi on lahjojen paketointiin mitä oivallisin vaihtohto. Toisin kuin joulupaperin, voi tämän heittää joulun jälkeen kartonginkeräykseen ja lisäksi paketeista tulee ihan kivannäköisiäkin.



Joulukoristeet


Tänä vuonna en ostanut yhtäkään joulukoristetta, sillä niitä on nyt meillä ihan sopiva määrä. Olin kyllä ajatellut ostaa huonekuusen ruokailuhuoneeseen, mutta lahjoitinkin ne rahat hyväntekeväisyyteen ja osallistuin huonekuuseen varaamillani rahoilla vähävaraisen perheen jouluruokalahjakorttiin. Huonekuusi vaihtui huopakuusiksi, sillä askartelin *Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskukselta saamillani huovan paloilla pieniä kuusia pihaltamme löytämääni koivunoksaa koristamaan. Huovat ovat messumattoa, mitä myydään paloina Kierrätyskeskuksien Näprä-osastoilla. Huopakuusista tuli oikein kivat, ne oli superhelpot toteuttaa ja mielestäni ne on joulukoristeina myös paljon sympaattisemmat kuin ne muoviset härpäkkeet, mitä kaupoissa on tarjolla.



Kuvissa näkyvän vanhan kirjavitriinin ja kirjasinlokerikon löysin muutama viikko sitten siipan avustuksella netistä. Molemmista olin haavaillut jo vuosia ja sattumalta ne tulivat samana viikonloppuna vastaan niin huokeilla hinnoilla, että olen vakuuttunut joulunajan todellakin olevan taianomainen. Toivottavasti sellainen taianomaisuus ja hyvä tahto kohtaa mahdollisimman monia nyt joulunaikana. Autetaan niitä joiden elämäntilanne ei mahdollista viettämään joulua niinkuin tahtotilana olisi, ostetaan ruokaa ja tavaroita kotiin ja lahjaksi maltillisesti ja suositaan kierrätettyjä ja kotimaisia tuotteita, sekä elämyslahjoja.
Näillä vinkeillä toivotan kaikille kaunista, kohtuullista ja tunnelmallista joulunodotusta!

*Huovat saatu Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy:ltä.


sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Joulukuun alku (ja arvontavinkki)






KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: MIIKO DESIGN

Joulukuu - nyt se on täällä! Ensimmäiset joulukalenterin luukut on nyt avattu ja seinäkalenteri käännetty viimeiselle sivulleen. Ennen joulua on vielä hankittava joulukuusi, leivottava pipareita, askarreltava joukortteja, hoidettava vielä muutama pukin apurin homma ja tietenkin aikaa on varattava myös vähän isommalle joulusiivousurakalle.  Kaikki tuo tekeminen on kuitenkin kivaa ja aikaa jää vielä suklaan syömiselle, glögin juomiselle ja sohvalla makoilulle.

Instagram tililläni @miimiinkotiblog käynnistyi arvonta, jossa yksi onnekas voittaa kuvissa esiintyvän Miiko Designin upean graafisen Louhi-villahuovan. Ihanan pehmeä ja tiivis huopa on 100% villaa ja valmistettu täällä Suomessa. Se on kuin luotu leppoisaan pötköttelyyn ja joulufiilistelyyn, sekä tietenkin on myös mitä mainioin joululahjaidea. Arvonta-aikaa on keskiviikkoon 05.12.2018 saakka. Kannattaa käydä siis instagramin puolella osallistumassa!

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Joulusisustamista ruokailuhuoneeseen

Ensi viikonloppuna availlaan jo ensimmäisiä joulukalenterin luukkuja ja varsinaiseen jouluunkin on enää kuukausi aikaa. Yön aikana oli sopivasti noussut pieni pakkanen ja valkoinen kuura maassa näyttää kauniilta ja enemmän marraskuun loppuun sopivammalta kuin masentavan pimeät litsläts -kelit, mistä tuntuvat kaikki saavan jo enemmän kuin tarpeekseen.
Innostuin eilen illalla laittamaan jouluisempaa ilmettä ruokailuhuoneen puolelle. Ripustin ikkunaan valkoisen paperitähden ja edellisten vuosien tapaan muotoilin vanhasta mitasta tähden myös ruokailuhuoneen seinälle. Pöydälle asettelin lankun päälle eläinhahmoja, käpyjä ja kirppareilta keräämiäni vanhoja messinkisiä kynttilänjalkoja, jotka ovat ehdottomasti lemppareitani joulukoristeiden saralla.



Perinteistä punaista ei meillä juuri nähdä tänäkään vuonna muuta kuin glögin, jouluomenoiden ja lasten jouluaskartelujen muodosssa. Pehko ja Pikkuveli ovat oikein ilahtuneita lankun päällä olevista eläinhahmoista, jotka tarkkailevat lasten ruokailuja ja joista voi kehittää kivoja tarinoita. Huoneesta puuttuu vielä hyasintin tuoksu, muuten se on osaltaan jo valmis.



Joulukortteja en ole vielä askarrellut, mutta poikien hartaimmat joululahjatoiveet olen ennättänyt jo hankkimaan. Tämän viikonlopun Black Friday -tarjousten sijaan olen ostanut tutuilta ja kierrätysryhmistä todella hyväkuntoisia pelejä ja leluja ja säästänyt tällä keinolla sievoisen summan rahaa käytettäväksi johonkin tarpeelliseen hankintaan. Toki olen joutunut  säätämään kaikenlaisten "yv, av, jono, tuon tuotteen sulle, enpäs tuokkaan" -juttujen kanssa, jotka kuuluvat facebookin kierrätysryhmien toimintaan. Loppujen lopuksi tavarat ovat kuitenkin päätyneet meidän ullakolle odottelemaan sopivaa tilaisuutta, jotta pääsen sujauttamaan ne lahjapakkauksien uumeniin.



P.S. Huomasitteko että blogin ulkonäkö on hieman muuttunut?  Kiitos tästä kuuluu siipalle ja työkaverille, jotka tekivät sen mitä pyysin <3

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Ripaus joulua

Karu ja pimeä marraskuu on taas tehnyt tehtävänsä. Tuntuu, että väsyttää enemmän tai vähemmän ihan koko ajan ja energiataso on myös sen mukanen. Koska eletään jo kuun puolen välin parempaa puolta niin päätin, että meillä saa alkaa jo vähän joulu täällä kotona näkymään. Ehkä saan sillä hinattua väsynyttä olemustani pirteämpään suuntaan. Pehko ja Pikkuveli ihailevat jokaisella
ruokakauppareissuilla joulukalentereita, joten ajattelin yllättää pojat sunnuntaiaamuna mieluisalla yllätyksellä.



Tämä on jo kolmas vuosi peräkkäin, kun kiinnittelin joulukalenteripusseja joustinpatjaan kiinni. Pusseista löytyy suklaata ja kaikkea pientä pikkupojille mieluista krääsää, jotka oli jääneet ylimääräisiksi työkaverin lapsilta. Kierrätys toimii hyvin siis tässäkin asiassa. Lisäksi muutamasta pussista löytyy aineettomiakin yllätyksiä. Rustasin paperilapuille nimittäin reissut kirjastoon ja uimahalliin sekä yhteisen piknikin olkkarinlattialle.




Pelkät joulukalenteripussukat eivät vielä riittäneet jouluisen tunnelman luomiseen. Olen ihallut pyöreitä kynttilänpidikkkeitä ja ostin sellaisen roikkumaan kalenterin viereen. Värivalinnasta en ole vieläkään ihan varma. Olisiko musta sopinut meille sittenkin paremmin? Kaunis tuo hopeinenkin kyllä on ja lisäämällä siihen vähän vihreää mukaan tuli siitä entistä kauniimpi.

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Aamiainen isille

Tänä aamuna pojat antoivat mieluisan isänpäivälahjan koko perheelle nukkumalla oikein pitkään. Itse heräsin meistä ensimmäisenä, mutta jäin silti kaikessa hiljaisuudessa vain makaamaan ja fiilistelemään sängynpohjalle. Arkiaamuisin saan aina juosta juosta kellokaulassa ehtiäkseni suorittamaan pakolliset aamutoimet ennen bussipysäkille säntäämistä, joten tällaisista rennoista viikonloppuaamuista on otettava kaikki niiden tarjoama hitaus irti.
Poikien heräessä menimme yhdessä alakertaan ja aloin valmistelemään meille aamupalaa. Meinasi ihan se herätessä tavoitettu aamurentous päästä unohtumaan, kun huomasin tekemistä olevankin enemmän kuin olin ajatellut ja pelkäsin sämpylöiden (niiden esipaistettujen siis) ja kahvin olevan jo kylmiä ennen kuin kaikki olisi valmista. Viime hetkellä myös päätin, että tällaisena aamuna olisi sittenkin kivempaa syödä aamiainen pöytäliinalla, joten sellainenkin piti vielä nopsaan silittää pöydän päälle.




Itse aamupalahetki meni onneksi  hyvin rattoisasti - kahvi oli vielä kuumaa, sämpylät lämpimiä ja edellisenä iltana valmistamani sienipiirakka oikein maistuvaa. Siippa sai Pikkuveljeltä ihanan itsetehdyn kortin ja Pehko puolestaan oli punonut eskarissa valtavan hienon heijastinnauha avaimenperän. Kyllä meidän isin kelpasi.

Mukavaa isänpäivää!


maanantai 5. marraskuuta 2018

Vaaleansininen talo

Lokakuukin ehti vaihtua jo marraskuuksi ja meidän julkisivuremppa on ollut valmiina jo syyskuun lopusta saakka, mutten ole ehtinyt kuitenkaan vilautella kuvia uudistuneesta ulkolaudoituksesta täällä blogissa vielä ollenkaan.
Talon väri oli tosiaan ennen vihertävä, mutta laudoitus oli paikoin huonokuntoinen ja maalitkin osin hilseilleet pois. Itse en pitänyt yhtään sellaisesta rusehtavan vihreästä sävystä ja halusin vaihtaa talon värin kokonaan raikkaampaan suuntaan. Onneksi siippa oli kanssani aivan samoilla linjoilla, eikä värisävystä tarvinnut käydä yhtään kädenvääntöä. Minusta vanhat turkoonsinsiniset kivitalot ovat aina olleet tosi kauniita ja halusin jotain samantyylistä sävyä meillekkin. Kävimme lähimmässä rautakaupassa tutkimassa värisävylastuja ja päädyimme Teknoksen värikartasta sävyyn T7025. Vähän kyllä pisti jännittämään miltä väri tulisi näyttämään itse talossa. Oikeaoppisestihan meidän olisi kannattanut ostaa purkillinen maalia ja koemaalailla taloa eri puolilta, sillä sävyynhän toki vaikuttaa valontulo ja kaikki luonnonvärit ympärillä. Intuitioilla kuitenkin mentiin taas tässäkin asiassa. 




Pystylaudoitus on omaan silmääni kauniimpi kuin vaakalaudoitus, vaikka se on työläämpi- ja näin ollen myös kalliimpi tehdä. Eikä meillä onneksi ollut vaihtoehtojakaan, koska talo on suojeltu ja asemakaavaan se on merkitty pystylaudoituksella. Myös välirimat oli säilytettävä, ja myös ne olisin halunnut ehdottomasti muutenkin säilyttää, sillä ne kuuluvat kuitenkin niin suureksi osaksi talon 50-luvulla luotuun ulkonäköön. Väri on kyllä enemmän vaaleansininen kuin turkoosi, mutta olen väriin kuitenkin oikein tyytyväinen. Sävy ei ole käytetyin puutalon väri näillä meidän kulmilla, jossa rintamamiestalot ja ihan viime vuosina pystyyn nousseet kodit ovat sulassa sovussa keskenään. Väri on piristävän erilainen, muttei kuitenkaan pomppaa liian oudon näköisenä muiden talojen välistä esiin. Nyt se on enemmän meidän näköinen kuin ennen ja noudattaa ulkoakinpäin samaa linjaa kuin sisältäpäin - tarvittavia korjauksia on tehty ja menty osin modernimpaan suuntaan, mutta taloa kuitenkin kunnioitetaan ja sen rintamamiestalomaisen hengen halutaan täällä säilyvän. 



Vanhat kiviportaat olivat hienot, mutta ne alkoivat halkeilemaan siihen malliin, ettei niitä pystynyt enää korjaamaan, joten siippa rakensi niiden tilalle viime vuonna puiset ja vähän leveämmät portaat. Lisäksi halusimme yhtenäisyyttä heti portaiden juurelta alkavaan pergolaosuudelle. Öljysin viime kesänä portaat ja pergolan lattian tummanharmaaksi ja näin puiset osat ovat paremmin linjassa maalamamme talon mustan sokkelin kanssa. Portaiden vieressä kasvaa juhannusruusupuska ja minusta tuohon talonväriin tulee sopimaan hyvin kaikki pelargonit ja muutkin ruusut, vai mitä sanotte?
...Niin ja tuossa portailla olen tosiaan minä aika lailla tasan kolme vuotta sitten, kun kaupat oli juuri tehyt ja talo siirtynyt meidän nimiin. Talo vaan paranee vanhetessan, muttei samaa voi sanoa sen omistajasta :)

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Seinäsisustamista Miikon malliin

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ MIIKO DESIGN OY:N KANSSA.

Olohuoneen uusiksi järjestämisen myötä jäi yksi seinä ihan tyhjilleen kirjahyllyn muutettua siitä peräseinälle. Keräilenkin tässä sopivia juttuja ensin seinää varten ja suunnittelen niistä jonkun näköisen kokonaisuuden, ennen kuin kaivellaan poraa esille.
Yksi seinälle tuleva juliste on Miiko Designin Jänis, johon ihastuin tämän vuoden Habitare-messuilla. Minulla oli kani asuessani yksin ja kani muutti tietenkin mukana myös ensimmäiseen yhteiseen kotiimme, kun muutimme asumaan kimppaan siipan kanssa. Tämä pupujussi oli hyvin persoonallinen tapaus ja varmaan juuri siksi minulla on näille pitkäkorvaisille otuksilla ihan oma paikka sydämessäni ja tunnen vieläkin suurta vetoa kaikkiin jäniksiin viittaaviin juttuihin.
Mutta onhan tämä okran värisellä pohjalla oleva Jänis-juliste kerrassaan upea. Sopii väreiltäänkin ihan loistavasti meidän olkkariin.




Miikon ensi vuoden arjenhelpottaja eli seinäkalenteri on edellisten vuosien tapaan kaunis kokonaisuus luontoaiheisia kuvia. Kalenterin voi asetella seinälle mukana tulevan klipsin ansiosta perinteiseen malliin kuukausi kerrallaan, tai sitten siitä voi tehdä vaikka kivan kollaasin seinälle asetellen kaikki kuvat seinälle yhtä aikaa. Työhuoneen vakio varusteisiin kuuluu tietenkin kaunis kalenteri ja tämä Miikon versio on kyllä ihan omiaan sinne.



Ihastuitko sinäkin näihin upeisiin Suomessa suunniteltuihin ja myös täällä painettuihin tuotteisiin? Instagramtililläni @miimiinkotiblog käynnistyi juuri arvonta, jossa voit voittaa itsellesi seinäkalenterin, sekä valitsemasi julisteen Miiko Designin valikoimista. Tällainen setti on myös upea kotimainen lahjaidea jouluakin ajatellen. Arvonta on käynnissä torstaihin 1.11.2018 klo 20.00 saakka. Kannattaa siis käydä osallistumassa ja onnea arvontaan!


//Tuotteet saatu Miiko Design Oy:ltä bloginäkyvyyttä vastaan.