Kuvaus

Sisustus / Kierrätys / Remppailu / DIY / Koti

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Kuinka kaikki alkoi

"No en varmasti kyllä muuta tänne!!" Jos en sanatarkasti puuskahtanut näin, niin jotain saman suuntaista se  ainakin oli. Ensi viikolla tästä lausahduksesta tulee kuluneeksi tasan kaksi vuotta. Kyseessä oli tämän talon asuntonäyttö, jonne siippa oli minut houkutellut. Minusta talo näytti jo netissä kaikkea muuta kuin houkuttelevalta. Todellisuudessa vielä pahemmalta. Talossa ei ollut mitään, mitä olisin vanhalta talolta halunnut; ei lautalattiaa, ei takkaa, tai pönttöuunia, eikä edes puuuunia. Keittiö oli aivan liian pieni, kaikki pinnat tunkkaiset ja jopa talon ulkonäkö pois karisseiden maalien ansiosta oli kaikkea muuta kuin luokseenkutsuva. Lisäksi olen itse rintamamiestalon kasvatti, joten tiesin tasan tarkkaan kuinka paljon työläämpää on asua vanhassa talossa, kuin mukavasti kerrostalo huoneistossa.



Pehko ja Pikkuveli olivat meillä mukana näytössä ja käyttäytyvät tietenkin mahdollisimman huonosti. Niinpä kiersimme talon aika pikaseen ympäri ja suuntasimme äkkiä kotiin. Siippa näki kuitenkin talon potentiaalin ja hänen pyynnöstään lähdin katsomaan taloa vielä seuraavana näyttökertana. Tällä kertaa jätimme lapset ihan suosiolla kotiin. Sitä mukaa kun kiersimme taloa, aloin pikkuhiljaa innostua suunnittelemaan millaisen huonejaon taloon tekisin ja mitä kaikkea täällä pitäisi pistää uusiksi. Ihan yltiöinnostunut en silti ollut -  Pikkuveli oli vasta 5 kk vanha, eikä Pehkonkaan 3 vuoden ikä vielä paljoa ollut. Tällaisen talon ostaminen vaatisi lukuisia ja taas lukuisia työtunteja ja paneutumista vanhan talon remontointiin. Miten ihmeessä ikinä selviäisimme sellaisesta urakasta kahden niin pienen lapsen kanssa??!!?
Tämän toisen näytön jälkeen olin kyllä jo jonkun verran innostuneempi, mutten kuitenkaan mitenkään talorakkauden sokaisema.




Kotona mietimme talonoston mukana tuomia miinuksia ja plussia. Suurin miinus oli tietenkin hullu työmäärä mitä ostaminen toisi mukanaan. Vähän sijaintikin kirpaisi, mutta ikävä faktahan oli ettei meillä yksinkertiaisesti ollut varaa ostaa 4-5 huonetta Helsingin kantakaupungin alueelta. Aloin kuitenkin innostua ihan tosissani kaikista mahdollisuuksista remonttien kannalta, sekä omasta pihasta ja omasta rauhasta. Pähkäilyjen jälkeen kävimme vielä kerran katsomassa taloa rakennusalalla toimivan ystävämme kanssa. Hänen mielestään täällä ei näkynyt mitään hälyttävää ja tämän jälkeen etenimme nopein harppauksin viralliseen kuntotarkastukseen, oman asunnon myymiseen ja tämän talon ostoon.


Ja täällä sitä nyt asutaan, vaikka alku olikin siis kaikkea muuta kuin rakkautta ensi silmäyksellä. Toki tekemistä on vielä ja saan koko ajan lisää ideoita mitä kaikkea täällä voisi toteuttaa. Toivon totisesti, että saamme asua täällä vielä vuosia ja vuosia ilman mitään ikäviä yllätyksiä. Vaikka suhtautumiseni taloon olikin aluksia hyvin kalsea, vaihtui asenteeni kuitenkin hyvinkin nopeasti. Ja ihmehän se olisi, jollei olisi vaihtunut.
Meidänhän on oikein hyvä olla täällä.








7 kommenttia :

  1. Vitsi miten tutun kuuloistaa, minä en halunnut lähteä edes katsomaan tätä meidän nykyistä kotia ja noh, kuinkad sitten kävikään :D Vannomatta paras.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai sulla on ollut sama homma 😁 nyt myöhemmin kun ajattelee niin miten sitä ei heti nähnyt miten kivan kodin tästä saa. Mut onhan se työtä toki vaatinut.

      Poista
  2. Tutulta kuulostaa munkin korvaan! Muistan kuinka näytössä kävi ammattirakentaja, joka puhui kuinka talo olisi hyvä jyrätä maan tasalle ja rakentaa tilalle uusi hieno paritalo. Onneksi me kuitenkin näimme kulahtaneiden pintojen alla piilevän potentiaalin. Aluksi en ollut ollenkaan vakuuttunut, että tässä on se meidän unelmatalo, mutta niin siitä vaan muodostui sellainen vuosien aikana. Toki välillä mieleen hiipii toive uudesta projektista, mutta ihan kepein perustein tästä ei olla lähdössä ja viihdytään tässä varmasti vielä vuosia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mullakin vähän sormet syyhyisi päästä uuden "pommin" kimppuun, mut oikeasti on kiva kyllä vaan asua eikä rempata koko ajan hikipäässä. Ja kyllähän täällä työsarkaa vielä riittää...

      Poista
  3. Onneksi siippasi näki mielessään mitä mahdollisuuksia talo tarjosi.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa muuta 😊 tässä oli kuitenkin uudet ikkunat ja katto + maalämpö joten ei tälläsii tuu ihan joka päivä vastaan.

      Poista
  4. Sama tilanne ehkä tulossa, kun perinnöksi on tulossa rintamamiestslo, joka on tosin hyvässä kunnossa, mutta väärällä paikkakunnalla.

    VastaaPoista