Syysjuttuja

Kotiin on tietenkin aina kiva tulla, mutta viime aikoina on ollut erityisen kiva avata ulko-ovi ja astua sisään kuistille, sillä siellä tuoksuu niin hyvälle. Sain nimittäin jonkin aikaa sitten sinne äidiltäni syklaamin, joka levittää kuistille ihanaa tuoksuaa. Sisäkasviksi se olisi makuuni liian tuoksuva, mutta tuollaisena kuistikasvina se menee erinomaisesti.

Puiden lehdet ovat alkaneet vaihtaa väriä, mutta syyskuu on muuten ollut tähän asti ollut niin lämmin, että olen liikkunut ulkona vieläkin vain pelkillä sandaaleilla. Tänään kyllä alkoi tuntua ulkona siltä, että alkaa olla aika vaihtaa kengät pikkuhiljaa joihinkin lämpimimpiin.

 Siitäkin on jo yli kaksi viikkoa, kun palasin töihin takaisin - ja kivalle on tuntunut! Pehkokin sai onneksi heti kavereita uudessa päiväkodissa. Pikkuveljellä päiväkoti taival lähti pikkuisen tahmeammin liikkeelle, mutta on hänkin alkanut siihen jo paremmin tottumaan.

Rempparintamalla ei sinänsä kuulu mitään uutta. Alakerran WC on ollut jo pitkään viimeisiä taputteluja vaille valmis, mutta yläkerran vessa on vielä vähän enemmän kesken. Seuraava projekti niiden jälkeen on lastenhuoneen valkoinen seinä - keksin nimittäin vihdoinkin kuinka piristän olmin valkoista seinää siellä. Autotallissa taas odottaa Lundia-hylly hiomista ja maalaamista, portaikon seinät kaipailevat tapetointia ja pää on muutenkin täynnä sisustussuunnitelmia vähän jokaista huonetta varten. Jännittävää nähdä kuinka paljon tämä talo on joulukuun alkuun mennessä muuttunut, sillä silloin olemme asuneet täällä vuoden verran.

Iloista viikonalkua!