Kuvaus

Sisustus / Kierrätys / Remppailu / DIY / Koti

maanantai 28. syyskuuta 2015

Metsäterveiset

Olimme sunnuntaina poikien kanssa kävelyllä lähimetsässä. Aurinko paistoi ja valo osui kauniisti värikkäisiin puidenlehtiin ja vihreisiin mustikanvarpuihin. Intouduimme Pehkon kanssa tuomaan vähän metsää mukanamme kotiinkin. Poimimme maasta lehtiä ja katkoimme vähän varvunoksia mukaamme. Lehdet olivat yhden illan ilo - aamulla ne tietenkin olivat jo kokoon käpristyneitä. Ensi kerralla pitää malttaa pitää niitä vähän aikaa painon alla. Silloin niistä on iloa pidemmäksikin aikaa.

Hassua kyllä olen viimeiset 10 vuotta halunnut asua lähellä metsää. Sen ymmärtäisi jos kävisin siellä paljon kävelemässä, sienestäisin tai olisin innokas marjojen poimija. Ei, en ole mitään näistä. Päinvastoin. Pelkkä ajatuskin metsättömään kaupunginosaan muuttamisesta on kuitenkin ahdistava. Syystä tai toisesta lähellä pitää olla vihreää, vaikka harvoin siellä tulee käyskenneltyäkään.






Kuvissa vilahtavan Nanny Still:n Kirsi -kannun ostin kesällä kirpparilta. Saman sarjan lautasen sain mummoltani. Olen nähnyt kirppareilla myynnissä sarjaan myös laseja. Myös maljakkona toimiva lasitölkki on kirppislöytö. Onnekseni siinä oli kansikin mukana. Harmi ettei meidän keittiön kaappeihin mahdu millään kaikkia niitä astiaihananuuksia mitä vastaan tulee. Haaveilenkin tätä nykyä jatkuvasti isosta lasivitriinistä.

Erinomaista viikon alkua!


keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Onnellinen voittaja

Hehkuttaen linkitin jokin aika sitten MiiMiin Facebook-sivuilla voittaneeni Styleroom:n ja Room21:n järjestämän Oma Kädenjälki -kisan arvonnan. Kisassa piti siis kuvien ja kuvatekstien avulla kertoa miten oma kädenjälki näkyy sisustuksessa.  Kasasin kokoon neljän kuvan albumin, jota voi käydä kurkkimassa täältä

Palkinto oli niinkin hulppea kuin viiden kappaleen sarja Dots -ripustimia. Olin jo jonkin aikaa kerinnyt haaveillakkin niistä, joten olin enemmän kuin mielissäni kuullessani olevani onnekas voittaja. Pahoitellen minua informoitiin palkinnon toimituksen kestävän muutamia viikkoja. Olin vain onnellinen tiedosta, että tulen saamaan Dotsit joten pieni odottelu ei minua edes häirinny. Eilen kävin hakemassa paketin postista ja olin ratketa riemusta avatessani pakettia. Dotsien lisäksi mukana oli bonuksena myös kaksi kappaletta Design Letter -kuppeja! Tätä minä kutsun hyväksi asiakaspalveluksi. Hienoa Room21!

Toistaiseksi Dotsit ovat vielä paketissaan, sillä nyt niille pitää miettiä mihin ne laitetaan. Eteinen olisi se paras paikka, mutta niille ei ole oikein tilaa siellä. Ehkäpä Pehkon huoneeseen? Tai meidän makkariin jahka se palautuu ennalleen Pikkuveljen pinnasängyn ja hoitopöydän lähdettyä sieltä. 




Sattuman kautta kokeilin tänään parvekkeelle tuollaista mustavalkoista tyyliä. Mitäs sanotte? Jospa skippaan syksyn siellä kokonaan ja sisustankin sen suoraan kuulaampaan talvitunnelmaan. Jotenkin tykästyin partsiin tuollaisena, vaikka lumihiutaleita saadaan onneksi vielä odotella. 

lauantai 19. syyskuuta 2015

Siistitty versio

Blogissa saatetaan viettää vähän aikaa vähän hiljaisempaa eloa. Yritän urakoida erään projektin parissa jokaisen vapaa hetken, minkä lapsukaiset minulle vaan suostuvat suomaan. En paljasta vielä mitä olen puuhaamassa, mutta höpötän siitä ihan varmasti täällä kaiken, kunhan urakka on ohitse. Sen verran voin paljastaa, että lähiaikoina tänne alkaa tupsahdella yllättävän jouluisia postauksia.

Tänään siippa vei pojat mummolaan ja koti oli miltei saman tien melko käännetyssä tilassa. Spraymaali haisi ja kaikki mahdolliset askartelukamppeet oli kaivettu esille ja levitelty vähän sinne sun tänne. Tämä kaava tulee toistumaan pienemmässä mittakaavassa vieä noin viikon verran Pehkon ja Pikkuveljen mentyä iltaisin nukkumaan.

Olisikin tullut vähän vaihtelua näihin blogikuviin, jos olisin kuvannu tänne tämän päiväistä kaaosta. Ehkä joskus voisinkin kuvata tänne "arki" teemalla vähän erilaista kuvamateriaalia. Nyt kuitenkin kaivelin tänne vähän siistimpiä otoksia, joita olen ympäri asuntoa sataa ja paistaa -päivien ratoksi napsinut.







Suloista sunnuntaita!




keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Blogi saa kasvot

Ilokseni StyleRoom otti jokin aika sitten minuun yhteyttä. He pyysivät minua jäsenesittelyyn, eli vastaamaan muutamaan sisustusta koskevaan kysymykseen ja lähettämään heille itsestäni valokuvan kodissani. Olin tottakai innoissani tästä kunniasta, mutta kuva kyllä vähän mietitytti. Olen ollut StyleRoom:n jäsenenä kohta vuoden päivät ja profiilikuva on siellä sama kuin täällä blogissakin, eli kuva meidän keittiöstä. Tajusin ettei minulla oikein ole edes kotikuvia itsestäni. Olen aina se joka kuvaa ja niissä harvoissa kotona otetuissa otoksissa missä minua näkyy olen yleensä lasten kanssa.  Eilen tuli jo vähän paniikkiakin sen kuvan kanssa, kello oli jo melko paljon illalla ja valaistus sen mukainen. Harmittelen että kuvasta tuli niin tumma, mutta se nyt on mikä on. StyleRoom:n tekemän jutun minusta voi lukea täältä.

Aloittaessani kirjoittamaan tätä blogia päätin etten laita tänne kuvia itsestäni tai pojista, ainakaan sellaisia mistä meidät voi tunnistaa. Tämän päivän jälkeen aloin miettimään pitäisikö minun nyt kuitenkin alkaa esiintymään omilla kasvoillani. Miksi edes kirjoitan koko blogia jos en halua että kukaan tietää miltä näytän, kuka olen jne. Alun perin olin kyllä ajatellut, että blogi olisi vähän sellainen päiväkirjamainen juttu mitä kirjoittelen. Aika pian muutaman postauksen jälkeen tuli kuitenkin sellainen  olo, että ehkä tätä olisi sittenkin kivempi kirjoittaa, jos tätä lukisi joku muukin lisäkseni.
Tässä sitä nyt sitten ollaan.


Tähän avautuikin mitä mainioin tilaisuus mainostaa blogin Facebook -sivua, Twitter- ja Instagram -tiliä sekä StyleRoom albumeja. Kuvakkeethan löytyvät tuolta vasemmasta ylälaidasta. Niitä näpäyttelemällä pääset mukaan iloisten seuraajieni joukkoon :)



tiistai 15. syyskuuta 2015

Syksyntuntua

Olen jo niin hyvin päässyt mukaan syysfiilikseen, että polttelen jo päivälläkin olohuoneen puolella kynttilöitä. Ulkona on kuitenkin on vielä hyvinkin valoisaa ja aurinkoista, että kynttilöiden polttelu tuntuu jopa ehkä vähän hassulta. Ilmassa on kuitenkin sellaista tietynlaista syksyn kirpsakkuutta hyvin jo havaittavissa.

Parvekkeemme oikein huutaa siivoilua ja uusiksi laittoa kesän jäljiltä. Jotain piristystä voisi tänne sisällekkin laittaa. Keittiö - olohuone sektori vaatii selvästi vähän väriä, kun on jotenkin nyt niin tummaa ja päivätki vain lyhenevät. Muutamalla reippaan värisellä tyynynpäällisellä saisi varmasti jo ihmeitä aikaan.





Olen alkanut puuhastelemaan erilaisten DIY-juttujen kimpussa valoon ja lyhtyihin liittyen. Niistä lisää lähipäivinä.


torstai 10. syyskuuta 2015

Keittiöjuttuja

Pehko kysyi minulta eräs päivä miksen koskaan leivo. Olisi kuulema kiva leipoa jotain yhdessä äidin kanssa. Selvästikkin minun on pakko alkaa tässä asiassa petraamaan. Mummon kanssa Pehko on päässyt leipomaan, mutta minun kanssani ei vielä kertaakaan. Olisihan se mukavaa olla pullantuoksuinen äiti, mutta leipominen ei vaan luonnistu minulta, se ei ole yhtään minun juttuni. Nyt olisi kyllä otolliset hetket tehdä vaikkapa marja- tai omenapiirakkaa, joten ehkä yllätän Pehkon vielä joku päivä iloisesti. Erittäin helppoja ja hyviä ohjeita voi laittaakkin minulle tulemaan!

Vietän paljon aikaa keittiössä vaikken sitä leipomista harrastakkaan. Ruokaa teen mielelläni, vaikka välillä tuntuu, että elämä on yhtä ruuanlaittoa. Pehkolle pitää tarjota ruokaa viisi kertaa päivässä ja tietenkin sitä yrittää tarjota lapselleen mahdollisimman monipuolista ja terveellistä ruokaa. Onnekseni Pehko on hyvin otollinen ruokailija, sillä hän syö oikeastaan kaikkea mitä eteensä saa. Toivottavasti Pikkuveljestä tulee samanlainen. Pikkuveli aloittikin juuri kiinteiden maistelun. 







Viimeinen kuva on otettu tänään klo 19, näin aurinkoista oli siis vielä siihen aikaan! Viikonlopuksi on lupailtu hienoa säätä. Nauttikaamme siis luultavasti tämän vuoden viimeisistä lämpimistä päivistä. 

Mitä parhainta viikonloppua!



maanantai 7. syyskuuta 2015

DIY-heijastinkoru

Syksy on toden totta tullut jäädäkseen. Vettä on satanut enemmän tai vähemmän joka päivä ja illat pimenevät koko ajan nopeammin. Pidän kyllä syksystä, mutta lähestyvä kokonaisvaltainen pimeys kieltämättä vähän ahdistaa.

Puuhastelin näitä pimeitä päiviä varten itselleni heijastinkorun. Löysin tälläisen kivannäköisen virkatun pitsinpalan Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Näprä-osastolta. Ajatus oli tehdä siitä pelkkä yksinkertainen rintakoru, mutta päätinkin tehdä siitä vähän hyödyllisemmän koristeen.

Heijastinkoruun tarvitaan

  • Pitsinpala ( Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksien Näprä-osastoilta löytyy pussitettuina erilaisia)
  • rintaneula
  • nappi
  • heijastinlankaa
  • heijastintarraa
  • neula
  • ompelulankaa
  • sakset.





Ensin pujottelin neulan avulla heijastinlankaa tilkun keskiosaan. Sen jälkeen leikkasin heijastintarrasta korun alaosaan soirot, jotka ompelin kiinni tilkkuun. Vielä napin ja rintaneulan ompelu paikoilleen ja koru onkin jo valmis. Superhelppotekoinen siis. Heijastinkoru taitaa päätyä talvitakkini rintaan, vaikkei se hullummalta näytä pipoissa tai laukuissakaan. 

Välkähtelevää viikkoa!


// Blogiyhteistyö Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa.


tiistai 1. syyskuuta 2015

Valaisinbongaus

Mikä mahtava alku syyskuulle! Tein nimittäin muutamia tosi hyviä löytöjä heti näin kuun kärkeen. Facebookin kierrätysryhmässä joku kaupitteli ilmaiseksi lattiavalaisinta varsin suorasukaisilla myyntipuheilla. Valaisinta kuvailtiin mm. sanoilla "h**vetin ruma" ja "jos joku tän vaikka autotalliinsa huolisi". Arvatenkin kyseinen valaisin nököttää tällä hetkellä meidän olohuoneen nurkassa. En ole edes koittanut toimiiko se. Onneksi apu on lähellä jos niikseen tulee. Siippa on nimittäin haka vaihtamaan johtoja valaisimiin. Valaisin on I-H-A-N-A. Sopiikin meille niin hyvin. Muutama klommohan siinä on, mutta ne eivät haittaa millään lailla.

Samaiselta myyjältä ostin myös pilkkahintaan sellaisen Karhulan keittiötölkin mistä viime postauksessa haavailin! No, kanneton se kyllä on, mutta toimii luultavasti enimmäkseen kuitenkin maljakkona ja valosarjan säilyttimenä. Ehkä alan metsästää siihen kantta vaikka sitten erikseen.




    



Värikästä viikkoa!